On näemmä tullut tavaksi muistella sotaa kun tulee itsenäisyysjuhlinnan aika. Kemppinen laittoi sivuilleen mahtavan kokoelman isänsä prenikoita, joten tarvitsi sitten minunkin ottaa kuva mitä piirongista löytyi.
Siinä on pinssi Äänisjärveltä ja tuo toinen pinssi on talvisodan rintamerkki.
Sitten on risti joka on jatkosodasta ja tuo mitali on talvisodasta. Isäni jäämistöä kaikki. Oli niitä kait muitakin mutta, ei niille arvoa annettu. Karhunhammaskin ja kiväärin pistin sekä kaasunaamari, muistona rintamavuosista.
Siskoni sai isältään sodasta tuliaisena messinkisen kranaatinhylsyn. Siihen oli puukolla kaiverrettu Mannerheimin miekantuppijulistus. Se oli aikaa jolloin suur-suomesta haaveiltiin ja jo yli vanhan rajan oli edetty.
Isäni (joka jos eläisi olisi täyttänyt tänä vuonna sata vuotta), sai kutsun ylimääräisiin harjoituksiin 9.10.1939. Ei niistä asioista paljoa puhuttu aikoinaan, eikä minua olisi ehkä kiinnostanutkaan.
Setäni jäämistöstä löytyi isäni hänelle (nuoremmalle veljelleen) lähettämä postikortti vuodelta 1942:
___________________________________________________________________________
KENTTÄPOSTIA Jostakin 28-3-42
Kotiväelle:
Olen nyt matkalla yhä edemmäksi kohti itää. Parhain pääsiäistervehdykseni kotiväelle ja siskoni perheelle.
-poikanne J....
______________________________________________________________________________
No ne sodat loppuivat sitten joskus. Talvisota kesti 105 päivää. Talvi oli ennätyskylmä ja olosuhteet rintamalla sen mukaiset.
Isäni ja siis minunkin syntymäkuntani miehistä kaatui talvisodassa 89 soturia. Heistä jai tantereelle 23, muut on haudattu kotipitäjän multiin. Jatkosota verotti vielä 123 miestä, eli aikasmoinen lovi pienen pitäjän väestöön.
